Matkakertomus jatkuu!
Viime osassa jäimme siihen, että kävimme syömässä hotellin kahvila Kohwiccassa, jonka jälkeen suuntasimme takaisin hotellihuoneeseen vaihtamaan vaatteita. Tämä siksi, että olimme päättäneet mennä tutustumaan hotellin edessä avautuvaan, auringonlaskussa kylpevään, merenrantaan. Kamera ja vesipullo mukaan ja menoksi! Rantaa kohden kulkiessa tuli välittömästi déjà-vu-tunne, sillä hiekkaranta muistutti hätkähdyttävästi kotikaupunkini Porin Yyteriä! Hiekka oli samanlaista hienoa hiekkaa ja rannan tuntumassa kasvoi mäntyjä sekä kaislaa. Ranta näytti myös hyvin matalalta, joten siinä on kesällä varmasti kiva lastenkin leikkiä!
Hotellin pihasta löytyi shakki-lauta :)
Ollaanko Laulasmaalla vai Yyterissä?
Kuljimme rantaa jonkin matkaa ja valokuvasimme, kunnes päätimme poiketa pienelle polulle. Se kulki vähän matkan päähän hotellin vieressä sijaitsevan hylätyn talon lähettyville, josta löysimme myös kauniin pienen lammen. Oli hauska huomana, miten nopeasti myös metsätyyppi muuttui, rannassa kasvoi jykeviä mäntyjä ja lammen edusta oli jo melkein lehtoa valkovuokkoineen. Sekin oli jo ajomatkalla hotellille päin pistänyt silmään, että tien vierustoilla oli paljon hylättyjä ja ränsistyneitä rakennuksia.. Mikä lie syy tähän. Opas kertoi meille kuitenkin aikaisemmin päivällä bussissa, että vaikka Laulasmaa on pieni ja vähäasukaslukuinen kylä, on sinne viime aikoina muuttanut mm. nuoria perheitä paljon. Kävimme samana iltana vielä myös hotellin lähellä sijaitsevassa lähikaupassa hakemassa muutaman juoman ja naposteltavaa, jonka jälkeen palasimme hotellihuoneeseen. Pari isoa vesipulloa tuli myös ostettua, koska Laulasmaalla hanavesi ei ollut kovin hyvää.. Loppuilta meni loikoillessa ja viron kielisiä tv-kanavia katsellen ja kuunnellen :)
Sunnuntain aamupalalle lähdettiin tässä asussa: toppi / Cubus, musta pusero / Seppälä, housut / Bik Bok
Sunnuntai-aamuna suuntasimme aamupalalle noin yhdeksän aikoihin. Aamupala oli monipuolinen ja maittava, ei valittamista! Yhdentoista tienoilla menimme respasta kysymään polkupyörien vuokraamisesta, josta olimme jo kotona hotellin nettisivuilta lukeneet. Osa reissuporukastamme aikoi lähteä puolen päivän aikaan jälleen Tallinnaan kaupoille, mutta me emme siitä kiinnostuneet, koska olimmehan siellä juuri eilen olleet. Lisäksi halusimme tutustua Laulasmaahan hieman paremmin ja lähteä polkemaan kuuluisille Meremõisassa sijaitseville Keila-Joan vesiputouksille. Ne sijaitsivat noin viiden kilometrin päässä hotellilta, joten pyörämatka sinne taittui hetkessä. Sää oli mitä mainioin, aurinko paistoi ja oli lämmin! Alkumatkasta pysähdyimme eräälle rantatörmälle, oikeastaan rotkolle, josta avautui mahtava näkymä siniselle merelle. Oli hauska seistä samalla tasolla puiden latvojen kanssa :D Pysähdyksen aikana oli myös hyvä tilaisuus tarkistaa puhelimesta josko lähettyviltä löytyisi geokätköjä! Muutama kartalla näkyikin ja ne olivatkin sopivasti edessä päin, juuri siellä minne olimme menossa. Matkalla pysähdyimme pari muutakin kertaa ottaaksemme kuvia vaatimattomista, mutta kiehtovista tienpätkistä ja aurinkoisista peltoaukioista.
Näkymät törmän reunalta!
Eipä aikaakaan kun saavuimme Keila-Joa Parkkiin, sekä turistien että paikallisten suosimaan vesiputouspuistoon. Vesiputous on viroksi juga. Alueella sijaitsee myös vanha Keila-Joan kartano, joka on vuonna 1833 valmistunut Hans von Stackenschneiderin suunnittelema neogoottilainen kartanokompleksi. Alue oli kerrassaan upea ja luonto mitä kaunein. Joka puolella kasvoi valko-, kelta- ja sinivuokkoja, eniten kuitenkin valkovuokkoja. Puistossa kulki monia polkuja, mäkiä sekä siltoja joen yli. Pääosaa kuitenkin näytteli kuusimetrinen vesiputous, jota olisi voinut jäädä tuijottamaan pidemmäksikin aikaa. Alueen luonto oli lehtometsää ja sen kyllä huomasi geokätköä etsiessään kun kenkien alla alkoi litistä:D Päätimme kokeilla löytää purkin hieman eri reittiä kulkien ja sieltä se kätkö lopulta löytyikin.
Ei löydy ei... ainakaan vielä!
Lehdon uumenista löytyi myös tällainen puolikas kallo, lieneekö villisian :)
Keila-Joan kartano, jonka läheisyydestä löytyi myös pieni ravintola/kahvila, jossa pistäydyimme mutta emme päätyneet ostamaan mitään.
Vietimme puistossa yli kaksi tuntia, jonka jälkeen pistäydyimme päätien toisella puolella olevassa lähikaupassa Keila-Joa poodissa. Mukaan tarttui lisäystä juomavarastoihin sekä mulle mustaherukkajätskiä ja Markukselle banaanijätskiä. Virolainen jäätelö on aina hyvää! Paluumatkalla pysähdyimme etsimään toista geokätköä rannan tuntumasta, jota ei harmiksemme kylläkään löytynyt. Joskus vaan puusilmäisyys iskee vaikka Difficulty olisi 1/5 :D Palailimme hotellille ja se, mitä loppupäivästä tapahtui, selviää seuraavasta osasta! :)
Nyt nukkumaan ja huomenna vielä työpäivä ennen viikonloppua!
-Essi
